kolkko, vaiettu

ei, minulla ei ollut sydäntä sinua varten;
se oli kuin olisi repinyt rikki sydämen,
kuin mieltä raastava ajatus, mitä ei pois saa,
addiktio, pahanlaatuinen.

jos olisin päästänyt sinut sydämeeni,
se olisi rikkonut kaiken.

silti yritin elää, niin kuin kaikki olisi ollut kuin ennen,
kuin eivät vuoret olisi kohonneet ylemmäksi, ja laaksot madaltuneet
ja kaiken keskellä oli vain yksi sana: me.

se oli kuin olisi kuorinut sydäntä kuin sipulia,
kerros kerrokselta, kunnes se on vereslihalla;
tiedätkö sen tunteen?
kun kaikki sattuu.

rikki. palasina. hajalla.
jossain näkymättömissä se oli,
kaiken aikaa. enimmäkseen ainakin.
huusi kolkkoa huutoaan, vaiettuna.
yksinäisyyttään.

tarmo ja sisu, kiivaus.
miksi muuksi sitä kuvata voisin?
rakkaus.
kaiken kestävä, kaiken väkevä -
kaiken rikkova?
kaiken salliva ja kaiken tekevä,
rikkinäinen.

asettaen itsensä leijonan eteen ilman ulospääsyä,
kävellen sokkona määrätietoisesti,
huutaen huutamatta, näkien näkemättä, kävellen juosten kaatuen.

se oli kuin sumuiset silmät katsomassa elämää
mikä ei ollut enää minun,
mikä oli jätettävä taakse,
niin paljon kuin rikkinäinen sydän muistoiltaan pystyy
välillä taakseen katsoen

arvet vain jäävät ja haavat, jotka joskus aukeavat,
mutta kaikessa katse on eteenpäin.

2014?

Don't expect to know someone just because of the amount of years you've known;
if someone doesn't share their thoughts, there's probably some secrets underneath.

tässä, ota vastaan

jos saisin yhden ajatuksen,
yhden toiveen
antaisin sydämeni, korjattavaksi.
ojentaisin käsivarteni sanoen: tässä, ota ja korjaa,
tee uudeksi!
antaisin ajatuksenikin, kaupan päälle, pyytäisin:
muuta nekin!
mutta yhtä en saisi kuitenkaan.
menneisyyteni; sitä en voi muuttaa,
eikä liioin kukaan muukaan.
kuinka ne menneet haavat ja teot
pois saisi pyyhittyä?
kuinka rikkonaisuuden, kaipauksen, pelon,
häpeän, kaunan ja kapinan,
kuinka ne korjata saattaisi?
kuinka luottamuksen saa syntymään tyhjästä?
jos sulta löytyy keinot, ne näytä;
käytä sydäntäni eheyttäen.
voisiko menneisyydestäni saada jotain hyvää, en tiedä.
jos palasen edes itsestäni antaa voisin, se on tämä.

thought over a thought

just putting though over a thought, and I wonder:
why would it be easier to put a blade on your skin than grow stronger?
maybe having the chances to choose put you agaist the wall,
the wall to confront yourself,
confronting yourself makes you see who you really are,
accepting yourself makes you stronger!

why would be being fragile a weakness?
showing emotions only makes you truer!
being weak's a part of growing,
experiences makes life fuller,
hurt makes better time even greater!

but what if you fall? that's only being human,
maybe sometimes a time for a time-out.
if you can't see a way ahead, take time for yourself,
relax a little and wait a while.
let tomorrow hold the answers, but first find yourself,
get yourself stronger, then, have your mind take care of the rest,

then, from that base, make your solutions, find your place and
you'll find your way ahead,
and that could make you grow stronger:

just having a thought about it, and then - just to accomplish.

Everything I wished for

I kept my dream on my fist,
inside like my heart; guarded and kept safe.
You wouldn't break it again;
I wouldn't let you.

Every time I fought for it
I never loosened my grip from it
cause my dream was everything I had,
everything I wished for.
I wouldn't let you take it away from me,
I couldn't bare it alone.

Each moment held,
every word kept,
close, or far away.
Every deed done,
emotion felt
that you never wanted to know about.

I shouted too long
but you didn't hear.
I dag myself a grave,
cut myself wounds
that never wanted to heal,
never scarred to give me peace.

I remember the moment
when I finally woke up
or maybe I fell asleep;
as the dream, it was just a dream,
a silly one I made for
to protect my heart,
to be loved

but was I ever..

you remember, what is more remarkable to you,
as the dust that is let fallen on you
making you dirty and useless,
making you invisible, vulnerable

as the smile that tells that you're mine,
you are my property
a hug that tells you;
you're not going anywhere

every way of letting you know
that you're not worth it,
that every moment you graved for love,
graved for understanding;
just a slight moment when you would have been given: compassion, affection,
but you only got cold words and lies

every moment, that goes on in you,
every touch still on your skin,
every word shouting in your head
(that you've never been anything!)
every scar leaving marks and every blame stayed underneath,
every moment, in your memories..

and what is left for you
isn't the sweetly sounding words -
those ones that covered the lies -
but what it really was, underneath;
all, that wasn't cared to remember any more - by him

you don't remember the beauty,
those moments that there were,
making your life worth living,
how he made you smile,
since everything's just one big a lie
wrapped on his smile:
no truth hurts like a lie,
like a long-lasted betrayal,
getting worse and worse

you remember what is more remarkable to you;
no matter what there was or will be
it stays in you when you walk forward
and it goes in you on and on

sinä olit silmieni ilo - mutta murenit tuuleen
rakkauteni palo - sait minut elämään
tunteikas mutta vakava, sanasi saivat hymyn huulilleni -
missä ovat ne sanasi nyt?
missä kärsivällinen rakkautesi - annoit minun olla mitä olen
missä uhrautuva sydämesi - löysit aina minut kun pakenin
missä ymmärtäväinen mielesi joka tunsi minut paremmin kuin minä itse?

vieläkö olet se sama?

alla kaiken stressin ja itsekkyyden, petoksen ja selittelyn,
jokaisen sanan ja teon mitkä kertoivat etten ole mitään. sinulle.

vieläkö sieltä alta jostakin löytäisin, sen saman rakastavan miehen?