Hyvä että toiselle meistä on suotu siivet lentämiseen
liitämiseen pois arjesta unelmaan
Sulosilmissäs ilosi hehkuu
saa mut unelmaa kaipaamaan
Saat elää omaasi
lintu ilman häkkiä
ilman rajoja maantieteellisiä
kahleita kiristämässä
Lennät kauas korkeuksiin
Alhaalla maankamaralla
kohotan katseeni kaukaisuuteen
Piston tunnen sydämessäni
kun katselen huoletonta lentoasi;
koskee
Tahdon myöskin tuonne korkeuksiin
rajan toiselle puolen, vapauteen
Silmin kirkkain katsomaan
tuntemattomaan kurkottamaan
mutta tyytymään joudun vain arkipäiväisiin
pieniin unelman rippeisiin,
mitättömiin
katsellessani onneasi
hymy nousee huulilleni:
Ihanaa, että saat elää unelmaasi
silti toivon, että saisin myös itse nuo tähdet silmiini
pääsisin liitämään, elämään unelmaani
vaikka kanssasi, tai itse vain
tuolla jossakin
tahtoisin niin itsekin päästä kokemaan sen kaiken
jonnekin toisaalle
rajan toiselle puolen
torstai 22. helmikuuta 2007
keskiviikko 14. helmikuuta 2007
Ikuisesti
Ystäväni.
Kysyit:
Mitä minä sinulta saan?
Olet lähdössä pois.
Emme kai näe enää koskaan.
ja hän tahtoi vain jotain pysyvää elämäänsä
ja tunsi kuinka se kaikki oli katoamassa jälleen
Rakas ystävä,
vaikka olemmekin tunteneet vain vähän aikaa,
sinä olet silti minulle se tärkein.
Etkä sinä minua unohda.
Sinä olet minun ystäväni.
Tämä on sinulle, sanoin, ja ojensin käteni.
ja hän sai käteensä turturikyyhkysen, samanlaisen, kuin hänen ystävälläänkin oli kädessään.
ja hän näki kuinka hänen ystävänsä silmät loistivat
Ethän hävitä sitä?
sillä en minäkään aio hävittää omaani
ja tiedä
että niin kauan kun pidät omasi tallessa,
ja minulla on omani,
niin olemme ikuisesti ystäviä
räpyttelin kyyneleitä silmistäni, kun kuulin sinun kuiskaavan:
En koskaan.
Nyt minun pitää lähteä...
ja niin tie vei hänen ystävänsä mennessään
jättäen hänet seisomaan yksin pakkaseen
Hän katseli poispäin kulkevia askelia hangessa
ja hypisteli juuri saamaansa lahjaa
hän painoi kyyhkysen hellästi rintaansa vasten,
kuin kallisarvoisen timantin
sillä nyt hän ymmärsi,
että oli jotain suurempaa
kuin välimatka heidän välillään
jotain,
joka tulisi aina kestämään:
"Ystävät,
ikuisesti."
Kysyit:
Mitä minä sinulta saan?
Olet lähdössä pois.
Emme kai näe enää koskaan.
ja hän tahtoi vain jotain pysyvää elämäänsä
ja tunsi kuinka se kaikki oli katoamassa jälleen
Rakas ystävä,
vaikka olemmekin tunteneet vain vähän aikaa,
sinä olet silti minulle se tärkein.
Etkä sinä minua unohda.
Sinä olet minun ystäväni.
Tämä on sinulle, sanoin, ja ojensin käteni.
ja hän sai käteensä turturikyyhkysen, samanlaisen, kuin hänen ystävälläänkin oli kädessään.
ja hän näki kuinka hänen ystävänsä silmät loistivat
Ethän hävitä sitä?
sillä en minäkään aio hävittää omaani
ja tiedä
että niin kauan kun pidät omasi tallessa,
ja minulla on omani,
niin olemme ikuisesti ystäviä
räpyttelin kyyneleitä silmistäni, kun kuulin sinun kuiskaavan:
En koskaan.
Nyt minun pitää lähteä...
ja niin tie vei hänen ystävänsä mennessään
jättäen hänet seisomaan yksin pakkaseen
Hän katseli poispäin kulkevia askelia hangessa
ja hypisteli juuri saamaansa lahjaa
hän painoi kyyhkysen hellästi rintaansa vasten,
kuin kallisarvoisen timantin
sillä nyt hän ymmärsi,
että oli jotain suurempaa
kuin välimatka heidän välillään
jotain,
joka tulisi aina kestämään:
"Ystävät,
ikuisesti."
sunnuntai 11. helmikuuta 2007
Vapaus!
Sulosoinnut silmissäsi
kastepisaroina kasvoillasi
aamuauringon noustessa.
Tanssi kasteisilla niityillä,
laula sydämesi kyllyydestä
Huuda ilosi Herralle
sulosävelin sydämestäsi
Kunnia on Herran!
kastepisaroina kasvoillasi
aamuauringon noustessa.
Tanssi kasteisilla niityillä,
laula sydämesi kyllyydestä
Huuda ilosi Herralle
sulosävelin sydämestäsi
Kunnia on Herran!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)