Huomasitko,
kuinka tuossa hiljaisessa iltahämyssä
kuutamossa tähdet tuikkivat kauneimmin
salama välähtää,
paljastaa kalpeat kasvosi:
katsovat kohti usvaiseen,
salaperäiseen tuntemattomaan -
huomiseen
näitkö,
kuinka mustat joutsenet piirtyivät rannalla ääriviivoineen
kuinka ne aamun tullen nousevat valkoisille siivilleen
huomasitko?
vaivut polvillesi
kohotat katseesi pimeyteen
kuiskaat huokauksen kohti tähtiä;
toiveen tuhansille,
tuhansille ja hiljaisille
yhä uudelleen
valelet huomista
yhä uudella toiveella
vaikka kuitenkin
etsit aamutähteä taivaalta
yöhämyn kaihossa
täysikuun kelmeässä kajossa
näitkö,
miten tumma peite taivaankannen
rakoilee
kuinka joutsenet nousevat siivilleen
vihdoin löytäen paikan haaveilleen
kuulitko,
kuinka tuo tyyni ääni kutsuu takaa vuorien
kaikuu läpi noiden läpinäkyvien harsojen
jotka kaikessa kylmyydessään, kauneudessaan
likaisina ympärillesi kietoutuivat
sulkien tien pois pimeimmästä illasta kauniiseen auringonnousuun
nyt voit jo koskettaa aamuruskoa
sunnuntai 25. maaliskuuta 2007
torstai 22. helmikuuta 2007
Kunpa minäkin pääsisin
Hyvä että toiselle meistä on suotu siivet lentämiseen
liitämiseen pois arjesta unelmaan
Sulosilmissäs ilosi hehkuu
saa mut unelmaa kaipaamaan
Saat elää omaasi
lintu ilman häkkiä
ilman rajoja maantieteellisiä
kahleita kiristämässä
Lennät kauas korkeuksiin
Alhaalla maankamaralla
kohotan katseeni kaukaisuuteen
Piston tunnen sydämessäni
kun katselen huoletonta lentoasi;
koskee
Tahdon myöskin tuonne korkeuksiin
rajan toiselle puolen, vapauteen
Silmin kirkkain katsomaan
tuntemattomaan kurkottamaan
mutta tyytymään joudun vain arkipäiväisiin
pieniin unelman rippeisiin,
mitättömiin
katsellessani onneasi
hymy nousee huulilleni:
Ihanaa, että saat elää unelmaasi
silti toivon, että saisin myös itse nuo tähdet silmiini
pääsisin liitämään, elämään unelmaani
vaikka kanssasi, tai itse vain
tuolla jossakin
tahtoisin niin itsekin päästä kokemaan sen kaiken
jonnekin toisaalle
rajan toiselle puolen
liitämiseen pois arjesta unelmaan
Sulosilmissäs ilosi hehkuu
saa mut unelmaa kaipaamaan
Saat elää omaasi
lintu ilman häkkiä
ilman rajoja maantieteellisiä
kahleita kiristämässä
Lennät kauas korkeuksiin
Alhaalla maankamaralla
kohotan katseeni kaukaisuuteen
Piston tunnen sydämessäni
kun katselen huoletonta lentoasi;
koskee
Tahdon myöskin tuonne korkeuksiin
rajan toiselle puolen, vapauteen
Silmin kirkkain katsomaan
tuntemattomaan kurkottamaan
mutta tyytymään joudun vain arkipäiväisiin
pieniin unelman rippeisiin,
mitättömiin
katsellessani onneasi
hymy nousee huulilleni:
Ihanaa, että saat elää unelmaasi
silti toivon, että saisin myös itse nuo tähdet silmiini
pääsisin liitämään, elämään unelmaani
vaikka kanssasi, tai itse vain
tuolla jossakin
tahtoisin niin itsekin päästä kokemaan sen kaiken
jonnekin toisaalle
rajan toiselle puolen
keskiviikko 14. helmikuuta 2007
Ikuisesti
Ystäväni.
Kysyit:
Mitä minä sinulta saan?
Olet lähdössä pois.
Emme kai näe enää koskaan.
ja hän tahtoi vain jotain pysyvää elämäänsä
ja tunsi kuinka se kaikki oli katoamassa jälleen
Rakas ystävä,
vaikka olemmekin tunteneet vain vähän aikaa,
sinä olet silti minulle se tärkein.
Etkä sinä minua unohda.
Sinä olet minun ystäväni.
Tämä on sinulle, sanoin, ja ojensin käteni.
ja hän sai käteensä turturikyyhkysen, samanlaisen, kuin hänen ystävälläänkin oli kädessään.
ja hän näki kuinka hänen ystävänsä silmät loistivat
Ethän hävitä sitä?
sillä en minäkään aio hävittää omaani
ja tiedä
että niin kauan kun pidät omasi tallessa,
ja minulla on omani,
niin olemme ikuisesti ystäviä
räpyttelin kyyneleitä silmistäni, kun kuulin sinun kuiskaavan:
En koskaan.
Nyt minun pitää lähteä...
ja niin tie vei hänen ystävänsä mennessään
jättäen hänet seisomaan yksin pakkaseen
Hän katseli poispäin kulkevia askelia hangessa
ja hypisteli juuri saamaansa lahjaa
hän painoi kyyhkysen hellästi rintaansa vasten,
kuin kallisarvoisen timantin
sillä nyt hän ymmärsi,
että oli jotain suurempaa
kuin välimatka heidän välillään
jotain,
joka tulisi aina kestämään:
"Ystävät,
ikuisesti."
Kysyit:
Mitä minä sinulta saan?
Olet lähdössä pois.
Emme kai näe enää koskaan.
ja hän tahtoi vain jotain pysyvää elämäänsä
ja tunsi kuinka se kaikki oli katoamassa jälleen
Rakas ystävä,
vaikka olemmekin tunteneet vain vähän aikaa,
sinä olet silti minulle se tärkein.
Etkä sinä minua unohda.
Sinä olet minun ystäväni.
Tämä on sinulle, sanoin, ja ojensin käteni.
ja hän sai käteensä turturikyyhkysen, samanlaisen, kuin hänen ystävälläänkin oli kädessään.
ja hän näki kuinka hänen ystävänsä silmät loistivat
Ethän hävitä sitä?
sillä en minäkään aio hävittää omaani
ja tiedä
että niin kauan kun pidät omasi tallessa,
ja minulla on omani,
niin olemme ikuisesti ystäviä
räpyttelin kyyneleitä silmistäni, kun kuulin sinun kuiskaavan:
En koskaan.
Nyt minun pitää lähteä...
ja niin tie vei hänen ystävänsä mennessään
jättäen hänet seisomaan yksin pakkaseen
Hän katseli poispäin kulkevia askelia hangessa
ja hypisteli juuri saamaansa lahjaa
hän painoi kyyhkysen hellästi rintaansa vasten,
kuin kallisarvoisen timantin
sillä nyt hän ymmärsi,
että oli jotain suurempaa
kuin välimatka heidän välillään
jotain,
joka tulisi aina kestämään:
"Ystävät,
ikuisesti."
sunnuntai 11. helmikuuta 2007
Vapaus!
Sulosoinnut silmissäsi
kastepisaroina kasvoillasi
aamuauringon noustessa.
Tanssi kasteisilla niityillä,
laula sydämesi kyllyydestä
Huuda ilosi Herralle
sulosävelin sydämestäsi
Kunnia on Herran!
kastepisaroina kasvoillasi
aamuauringon noustessa.
Tanssi kasteisilla niityillä,
laula sydämesi kyllyydestä
Huuda ilosi Herralle
sulosävelin sydämestäsi
Kunnia on Herran!
perjantai 8. joulukuuta 2006
Tähtiä yötaivaalle
Luo silmäsi valoon ystäväni,
älä käännä sille selkääsi.
Rakkauden siivillä lentää voit kauas,
epäilykset vain rikkovat ne.
Tule takaisin rakas ystäväni,
älä enää aikaile.
Käännä uusi lehti elämääsi,
valot palamaan taivaallesi.
Huoli voima käsivarsillesi.
Kyllä rakkauden siivet sut kantaa,
jos vain uskallat ne levittää,
ja antaa tuulen kantaa,
viedä sut parempaan elämään.
älä käännä sille selkääsi.
Rakkauden siivillä lentää voit kauas,
epäilykset vain rikkovat ne.
Tule takaisin rakas ystäväni,
älä enää aikaile.
Käännä uusi lehti elämääsi,
valot palamaan taivaallesi.
Huoli voima käsivarsillesi.
Kyllä rakkauden siivet sut kantaa,
jos vain uskallat ne levittää,
ja antaa tuulen kantaa,
viedä sut parempaan elämään.
maanantai 4. joulukuuta 2006
Pieni suuri rakkaus
Silmistäsi näen sen
pienen suuren rakkauden
vaikket sitä kerrokaan
se kyllä silti huomataan
sataa pientä pisaraa
sydän vettä tulvillaan
rakkauden sateellaan
peittää alleen koko maan
pientä, suurta rakastaa
ei vain yhtä kerrallaan
kaikki tasa-arvoiset
niin pienet, suuret ihmiset
vaikket sitä sanokaan
silti sydämesi rakastaa
antaa aina omastaan
panee aina parastaan
rakastaa
kaikkia
tasavertaisesti
mielessäsi
teoissasi
sydämestäsi käsin
pienen suuren rakkauden
vaikket sitä kerrokaan
se kyllä silti huomataan
sataa pientä pisaraa
sydän vettä tulvillaan
rakkauden sateellaan
peittää alleen koko maan
pientä, suurta rakastaa
ei vain yhtä kerrallaan
kaikki tasa-arvoiset
niin pienet, suuret ihmiset
vaikket sitä sanokaan
silti sydämesi rakastaa
antaa aina omastaan
panee aina parastaan
rakastaa
kaikkia
tasavertaisesti
mielessäsi
teoissasi
sydämestäsi käsin
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)