Everything I wished for

I kept my dream on my fist,
inside like my heart; guarded and kept safe.
You wouldn't break it again;
I wouldn't let you.

Every time I fought for it
I never loosened my grip from it
cause my dream was everything I had,
everything I wished for.
I wouldn't let you take it away from me,
I couldn't bare it alone.

Each moment held,
every word kept,
close, or far away.
Every deed done,
emotion felt
that you never wanted to know about.

I shouted too long
but you didn't hear.
I dag myself a grave,
cut myself wounds
that never wanted to heal,
never scarred to give me peace.

I remember the moment
when I finally woke up
or maybe I fell asleep;
as the dream, it was just a dream,
a silly one I made for
to protect my heart,
to be loved

but was I ever..

you remember, what is more remarkable to you,
as the dust that is let fallen on you
making you dirty and useless,
making you invisible, vulnerable

as the smile that tells that you're mine,
you are my property
a hug that tells you;
you're not going anywhere

every way of letting you know
that you're not worth it,
that every moment you graved for love,
graved for understanding;
just a slight moment when you would have been given: compassion, affection,
but you only got cold words and lies

every moment, that goes on in you,
every touch still on your skin,
every word shouting in your head
(that you've never been anything!)
every scar leaving marks and every blame stayed underneath,
every moment, in your memories..

and what is left for you
isn't the sweetly sounding words -
those ones that covered the lies -
but what it really was, underneath;
all, that wasn't cared to remember any more - by him

you don't remember the beauty,
those moments that there were,
making your life worth living,
how he made you smile,
since everything's just one big a lie
wrapped on his smile:
no truth hurts like a lie,
like a long-lasted betrayal,
getting worse and worse

you remember what is more remarkable to you;
no matter what there was or will be
it stays in you when you walk forward
and it goes in you on and on

sinä olit silmieni ilo - mutta murenit tuuleen
rakkauteni palo - sait minut elämään
tunteikas mutta vakava, sanasi saivat hymyn huulilleni -
missä ovat ne sanasi nyt?
missä kärsivällinen rakkautesi - annoit minun olla mitä olen
missä uhrautuva sydämesi - löysit aina minut kun pakenin
missä ymmärtäväinen mielesi joka tunsi minut paremmin kuin minä itse?

vieläkö olet se sama?

alla kaiken stressin ja itsekkyyden, petoksen ja selittelyn,
jokaisen sanan ja teon mitkä kertoivat etten ole mitään. sinulle.

vieläkö sieltä alta jostakin löytäisin, sen saman rakastavan miehen?

laulu elämälle

jos jokin asia saa sinut iloiseksi - pidä siitä kiinni
ole oma itsesi äläkä anna periksi
äläkä anna anteeksi sitä mikä on sinun omaa luutasi

naura linnunlaululle, vesisateelle,
tanssi laulu elämälle
mikä ikinä tekeekään sinut onnelliseksi

kaunis kuva tai uusi ääni ihmisjoukossa,
sen oppiminen miten asiat toimii,
hymyn antaminen ystävälle, halaus rakkaimmalle,
kädenojennus tuntemattomalle

naura linnunlaululle, vesisateelle,
tanssi laulu elämälle
mikä ikinä tekeekään sinut onnelliseksi

kosketa sydäntä pienimmän, maalaa
sydämesi kankaalle,
mustalla, punaisella, valkoisella

älä aikaile, älä epäile
se hetki on tässä ja nyt
kun nuppu puhkeaa kukkaan,
otat ensiaskeleet
ja huomaat kuinka siipesi kantavat
yli surun, yli vuorten ja laaksojen
kohti itseäsi, sitä mikä ansaitsee,
parhaimman

naura itsellesi, hullunkurisuudelle
tanssi laulu elämälle
ole sitä mitä olet aina ollut
takana väärien muurien

naura pienelle lapselle, hymyile itsellesi
tanssi laulu elämälle
mikä ikinä tekeekään sinut onnelliseksi

anna sille arvoa
aseta kruunu päälaellesi
sano tähän minä kuulun
ja jatkat eteenpäin

tanssi laulu elämälle
se on sen arvoista
se on sen kaiken arvoista

ja tanssit kauneimmin kuin koskaan olet kuvitellut
lennät ulos portista

mikä ikinä tekeekään sinut onnelliseksi -
se on sen arvoista

jos jokin saa sinut iloiseksi - pidä siitä kiinni
ole oma itsesi äläkä anna periksi
äläkä anna anteeksi sitä mikä on sinun omaa luutasi

something's broken inside

something's broken inside,
you sit for a while,
listen to the silence.
in a sacred cave, in the deepest hole
just the darkness surrounding, holding you.

and you feel yourself inside:
every feeling,
every breath,
that you caught to get some air
every feeling,
every bone,
your body to tell you what's going on,
every shout and every whisper
every slice of the slippery road,
every touch and every scar
that goes on you on and on,
every hope and every dream
that were destroyed, taken from you
every need you kept in light
but never were allowed for.

and every bit of your broken heart,
your soul growing smaller, and ever-useless,
and every step that you thought led forward
only left you two ones behind,
and despite of your will to justice
it leaves your heart to cry,

and even though you know it's going to be fine,
you just stay with the conscious feeling
that there's still something left broken inside.

haluisin että olisit mun turvasatama,
kädet ympärillä kun ei enää jaksa
olla rohkea
olla päättäväinen
olla se ”aina hyvä” mikä minulta niin usein vaaditaan -
se suorittaja

olisitko syli johon saa käpertyä, piiloutua
kun maailma alkaa ahdistaa,
kun ei jaksa laittaa jalkaa jalan eteen.
tahtoisi vain pysähtyä silti tietäen
ettei kukaan sitä hyväksyisi kuitenkaan
hyväksyisitkö sinä?
olisitko sinä se turva mitä niin usein kaipaan,
edes pienen hetken

saisin olla minä
heikkona, rikki, alastomana
sieluni läpinäkyvänä kädelläsi
ethän sitä pudottaisi, ethän?

haluaisin että olisit mulle se rakkaus
se rakkaus mitä niin kovin harvoin olen saanut nähdä
kokea, tuntea
se vajavainen, mutta kaunis kuin timantti
se ymmärtäväinen ja rohkaiseva
se mitä moni ei minulle anna
tai ole pystynyt antamaan;
aito ja turvallinen

olisit se hymy, se huumori
mikä saa minut nauramaan;
pilke silmäkulmassa.
olisit se käsien ojennus,
halaus vastassa
mikä saa minut tuntemaan: olen sinun,
kuulun tänne,
ja minut hyväksytään.

jos näkisit

jos näkisit minut kokonaisena, totena,
sinä mikä olen oikeasti.
jos näkisit katseeni taakse,
sen, mitä silmäni oikeasti kertovat -
kun katson sinuun.
jos pystyisit näkemään,
sen, mitä moni ei huomaa:
sydämeni on pirstaleina,
ja olen alastomana edessäsi
kuin voisit nähdä jokaisen haavan, jokaisen arven,
kivun ja rikkonaisuuden
minussa,
edessäsi

kun katsot minuun.

jos näkisit jokaisen hetken,
jolloin huudan apua tuuleen,
rikon jalkani kaaduttuani,
ja yritän nousta uudelleen.
jos näkisit sen kivun, mitä sisimmässäni kannan
jokaisen hetken, kosketuksen, sanan,
ahdistuksen, viillon, syytöksen, painostuksen.
jos näkisit,
että olen tässä,

tietäisit


etten halua muuta
kuin olla kokonainen,
luottaa,
ja olla sinun

jos se vain on
enää mitenkään mahdollista.