Puhuminen tapahtuu hetken mielijohteesta.

Et vain ymmärrä

Et vain ymmärrä,
se sattuu,
vaikket puhukaan minusta

Olet muuttunut,
kuulen ivan äänessäsi
ja olen vain hiljaa
Käännän toisenkin poskeni,
pyydän äänettömyydelläni:
älä puhu heistä pahaa,
eivät he ole sinulle mitään tehneet

Ja sitten ihmettelet
miksi olen hiljaa,
en juttele,
olen muka muuttunut
Etkö voisi kerrankin katsoa itse peiliin?
Huudat vain minulle:
Olet liian hiljainen!
Olet ruma!
En minäkään ole sinulle mitään tehnyt,
ollut vain hiljaa,
enkä osallistunut ivaan,
joka sinulle näyttää olevan
nyt niin luonnollista

Kultainen sydän

Lämmin halaus ympärilläni
lämmin katse silmissäsi
valo sydämessäsi
hymysi
ja syvä kaikenkestävä rakkautesi
Miksi en näe sitä enää?

Tältä se tuntuu taas

Iloinen naurusi,
se on hävinnyt
Riemu silmissäsi,
kadonnut iäksi
Sanasi lämpöä hehkuvat,
rakkaudella rakennetut,
en kuule niitä enää,
en muuta kuin harvoin
kerran ikuisuudessa
silloin kun sydämeni on avoin
sinulle
lämpimille sanoille
kestävälle ystävyydelle
toiselle sydämelle

Odotan vain ymmärrystäsi
merkkiä siitä
että välität
etkä tuomitse
mutta se mitä tarvitsen
se kaikki häviää kuitenkin
Mitä oikeasti tarvitsen
löytyy minusta
ei sinusta
vaikka autatkin minua kestämään
lahjoitat hymyn kun minulla on vaikeaa
silloin pystyn myös sinua rakastamaan

Ja sydämeni kaipaa
rakastaa
toivoo
rukoilee
uutta huomista
meille
yhteisiä hetkiä
hymyäsi
hymyäni
rakkauttasi
rakkauttani
kaikkea hyvää
muttemme sitä saa
jos ovea ei avata
katsota toisiamme silmiin
unohdeta
ymmärretä
rakasteta
ja löydetä reittiä takaisin
yhdessä tai erikseen
mutta rakastavalla sydämellä
joka kultaisena hehkuu
meidän molempien sisimmässä
rakastamassa nyt salassa
toisiltamme piilossa

Mutta huomisen tultua
molempien tunnustettua
ilmeillä, eleillä
rakkauden lämmöllä
yhteys välillämme
voi kasvaa
löytää tien takaisin
koska se on jo nyt niin vahva
toivoa täynnä
loistamassa huomisen valoa
molempien sydämissä
tuomassa kylmyyden keskelle lämmön sykähdyksiä
jos vain annamme sen voittaa
ja kohdata meidät
ja muuttaa maailmamme jälleen eläviksi
Silloin voimme aloittaa matkan kohti ikuisuutta

A Wish

Grab me onto your arms and hold me tight.
Hug me to erase everything else around us.
So that there would be nothing else
but me and you.
And I could see only you,
and your arms around me.

In the rain together

Your bright laugh comes to me
in a chilly morning
while the raindrops wash my face.
I dance in the rain and you come close to me.
I feel your gentle touch on my cheek.
You're here now and always,
beside me for eternity.

Vesi

Sanasi ovat kuin vesi,
pisarat kastelevat koko maan,
muuttuvat rakeiksi tai lumihiutaleiksi,
lämpötilan mukaan.

Vesi tekee kadut liukkaiksi kävellä,
putoan epäilysten syvään kaivoon.
Happosade ei ulotu tänne,
silti vesi on tiukasti ympärilläni
odottaen nostajaansa.

Vihdoinkin minua nostetaan -
ei tarvitse pelätä hukkuvansa -
takaisin sateeseen;
pisarat hellittelevät kuumia poskiani.

Aurinko alkaa porottaa,
kuivaa hiekan autiomaan.
Kylmä tuuli puhaltaa tummat pilvet pois.
Jään odottamaan uutta sadetta.

Vain sanoja?

Sana. Toinen ja kolmas.
Vain kolme sanaa.
Ehkä tuntemattomien suusta.
Ehkä kavereiden.
Tarkoituksellako? Ehkä.
Tarkoituksettomasti? Mahdollisesti.

Vain kolme sanaa.
Ehkä hän ei tarkoittanut.
Mutta se iski.
Se viilsi.
Kuin teroitettu partaveitsi.
Yhtäkkiä.
Jäljellä vain ruma haava.

Mutta kyllä hän kestää.
Hänen on pakko.
Hän ei näytä tunteitaan.
Hän ei saa.
Ei muille.

Sääliviä ilmeitä.
Poiskäännettyjä katseita.
Sanomattomia lauseita.
Ei. Ei hän kestäisi.

Vain muutama sanaa.
Se voisi hajottaa kaiken.
Ei. Ei se voisi.
Ei nyt.
Ei tänään.
Ei niiden nähden.

Ilta. Oman sängyn rauha.
Silloin voi hajota.
Kukaan ei näe.
Silloin voi itkeä.
Silloin voi särkyä.
Tuhansiksi palasiksi.
Ajatus: voiko enää selvitä?
Ajatus: aamulla on kaikki hyvin.
Silloin hän selviää.
On pakko selvitä.

Vaikka vain kolme sanaa.
Enempää ei tarvita.
Päivästä päivään.
Tarkoituksettomia? Ehkä.
Tarkoituksellisia? Mahdollisesti.

Voiko enää selvitä?
Hänen on pakko.
Päivästä päivään.
Vain kolme sanaa.
Se voi hajottaa kaiken.
Illalla tunne: ei voi selvitä.
Mutta huomenna on uusi päivä.