torstai 16. kesäkuuta 2011

hiljaisena aamuna

nousen, herään
ei enää nukuta.
mietin eilistä, sitä kaikkea
mitä en tahdo
en tahdo tehdä, en tahdo nähdä
en osaa ymmärtää.
suossa josta ei pääse ylös
olenko?
tiedän että hän on
ehkä.

enkä haluaisikaan nukkua enää
miksi turhaan pyörisin vain sängyssä?
enkä jaksaisi enää tehdä mitään
kun ei vain jaksa, ei enää:
tyhjä olo,
ja kaikki kuin kysymysmerkki.

mihin tästä enää mennään?
alas, vai ylös, vai ei-minnekään.
en tiedä, enkä jaksaisi ajatella.

hiljainen aamu,
vain tuuletin hurisee,
ja minä mietteissäni -
enkä tiedä vastausta mihinkään.