sinä olit silmieni ilo - mutta murenit tuuleen
rakkauteni palo - sait minut elämään
tunteikas mutta vakava, sanasi saivat hymyn huulilleni -
missä ovat ne sanasi nyt?
missä kärsivällinen rakkautesi - annoit minun olla mitä olen
missä uhrautuva sydämesi - löysit aina minut kun pakenin
missä ymmärtäväinen mielesi joka tunsi minut paremmin kuin minä itse?

vieläkö olet se sama?

alla kaiken stressin ja itsekkyyden, petoksen ja selittelyn,
jokaisen sanan ja teon mitkä kertoivat etten ole mitään. sinulle.

vieläkö sieltä alta jostakin löytäisin, sen saman rakastavan miehen?

laulu elämälle

jos jokin asia saa sinut iloiseksi - pidä siitä kiinni
ole oma itsesi äläkä anna periksi
äläkä anna anteeksi sitä mikä on sinun omaa luutasi

naura linnunlaululle, vesisateelle,
tanssi laulu elämälle
mikä ikinä tekeekään sinut onnelliseksi

kaunis kuva tai uusi ääni ihmisjoukossa,
sen oppiminen miten asiat toimii,
hymyn antaminen ystävälle, halaus rakkaimmalle,
kädenojennus tuntemattomalle

naura linnunlaululle, vesisateelle,
tanssi laulu elämälle
mikä ikinä tekeekään sinut onnelliseksi

kosketa sydäntä pienimmän, maalaa
sydämesi kankaalle,
mustalla, punaisella, valkoisella

älä aikaile, älä epäile
se hetki on tässä ja nyt
kun nuppu puhkeaa kukkaan,
otat ensiaskeleet
ja huomaat kuinka siipesi kantavat
yli surun, yli vuorten ja laaksojen
kohti itseäsi, sitä mikä ansaitsee,
parhaimman

naura itsellesi, hullunkurisuudelle
tanssi laulu elämälle
ole sitä mitä olet aina ollut
takana väärien muurien

naura pienelle lapselle, hymyile itsellesi
tanssi laulu elämälle
mikä ikinä tekeekään sinut onnelliseksi

anna sille arvoa
aseta kruunu päälaellesi
sano tähän minä kuulun
ja jatkat eteenpäin

tanssi laulu elämälle
se on sen arvoista
se on sen kaiken arvoista

ja tanssit kauneimmin kuin koskaan olet kuvitellut
lennät ulos portista

mikä ikinä tekeekään sinut onnelliseksi -
se on sen arvoista

jos jokin saa sinut iloiseksi - pidä siitä kiinni
ole oma itsesi äläkä anna periksi
äläkä anna anteeksi sitä mikä on sinun omaa luutasi

something's broken inside

something's broken inside,
you sit for a while,
listen to the silence.
in a sacred cave, in the deepest hole
just the darkness surrounding, holding you.

and you feel yourself inside:
every feeling,
every breath,
that you caught to get some air
every feeling,
every bone,
your body to tell you what's going on,
every shout and every whisper
every slice of the slippery road,
every touch and every scar
that goes on you on and on,
every hope and every dream
that were destroyed, taken from you
every need you kept in light
but never were allowed for.

and every bit of your broken heart,
your soul growing smaller, and ever-useless,
and every step that you thought led forward
only left you two ones behind,
and despite of your will to justice
it leaves your heart to cry,

and even though you know it's going to be fine,
you just stay with the conscious feeling
that there's still something left broken inside.